tiistai 22. huhtikuuta 2014

Enuma elish - alussa nimetöntä

Enuma elish on kirjoitettu seitsemään savitauluun akkadin vanha-babylonialaisella muodolla  (Old Babylonian). Eepos ei ollut vain jokin vanha kertomus, vaan olennainen osa elämää vielä uus-babylonialaisella ajallakin. Se luettiin Uudevn vuoden juhlan, akitun, neljännen päivän yönä. Lukemista edelsi kolme katumuspäivää ja itse lukeminen merkitsi Babylonian kuninkaan ja Marduk jumalan välisen valtasuhteen useita päiviä ja öitä kestäneen uudistamisen prosessin alkua.

Enuma elish eepoksen kertomus elettiin 12 vuorokautta kestäneen juhlan aikana rituaalisesti todeksi. Miltei kaikki Babylonian kaupunigin asukkaat osallistuivat tapahtumaan kuninkaan, hovin, papiston ja Ésagilan ylipapittaren johdolla. Tärkeässä roolissa juhlallisissa tapahtumissa olivat jumalten patsaat ja niiden kuljettamiseen käytetyt laivat, joita kannettiin keskeisistä tapahtumapaikoista toiseen..

Kommentoin tekstin sisältöä ja kiinnitän erityisesti huomiota Raamattuun, joka tekee Enemua elish eepoksesta niin mielenkiintoisen kaikille Abrahamin lapsille, juutalaisille, kristityille ja muslimeille.


Suomennoksesta
Professori Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut Gilgamesh eepoksen suomeksi vuonna 2000. Sen sijaan en ole löytänyt Enuma elish eepoksen suomennosta... Olen kiitollinen tiedoista mahdollisesta suomennoksesta.

Käännän eepoksen itse tähän blogiin käyttäen vanhaa Leonard William Kingin englanninkielistä käännöstä vuodelta 1902. Linkeissä on viittaus Dennis Bratcherin vuonna 2013 sujuvalla engannilla julkaistuun käännökseen pienin johdannoin ja väliotsikoin. Käännös pohjautuu E. Speiserin ja L.W. Kingin työhön ja voi olla suureksi avuksi eepoksen ymmärtämiselle. Kyseessä on jo tekstin restauraatio, kuten Bratcher kertoo

The translation of these texts is not exact. In some cases, badly damaged tablets make reading the text difficult. Some translators leave the gaps, while others attempt to reconstruct the text based on what remains. In other cases, there are differing interpretations of the meaning of words or the reading of the cuneiform itself. Many translations of the tablets try to capture the sense of the text rather than a literal translation. That is the approach taken here. In this version, many of the names of the gods are left untranslated.
D.Bratcher

Oma käännökseni perustuu Kingin karuun "alkutekstiin", joka edustaa tekstilöytöjen suhteen tilannetta 1902. Tästä syystä eräät kohdat ovat vaikeatajuisia tai mahdottomia käsittää (en yritä selittää tekstiä käännöksessä).



Alussa

TAULU I

1. When in the height heaven was not named,
2. And the earth beneath did not yet bear a name,
3. And the primeval Apsû, who begat them,
4. And chaos, Tiamat, the mother of them both,—
5. Their waters were mingled together,
6. And no field was formed, no marsh was to be seen;
7. When of the gods none had been called into being,
8. And none bore a name, and no destinies [were ordained];


  1. Kun taivasta ylhäällä ei oltu vielä nimetty
  2. eikä maalla alhaalla ollut vielä nimeä
  3. ja muinainen Apsû, joka ne synnytti
  4. ja kaaos Tiamat, molempien äiti
  5. niidedn vedet olivat sekoittuneet toisiinsa
  6. eikä yhtään peltoa oltu muodostettu eikä soita ollut näkyvissä
  7. kun jumalia ei oltu vielä kutsuttu olemaan
  8. eikä kellään ollut nimeä eikä kohtaloita [vielä oltu määrätty]


Nimettömyys
Enuma elish kertoo että alussa, vaikka Apsû onkin ne jo sunnyttänyt, taivaalla ja maalla ei ollut vielä nimeä (rivit 1-3). Nimen puuttuminen on hyvin lähellä sitä, ettei ole edes olemassa.

Nimen puutteen merkitys näkyy riveillä 7 ja 8. Jumalia ei vielä ole kutsuttu olemaan, eikä kellään ole nimeä.

Eepos ei kerro, kuka taivaan ja maan ja jumalat nimesi.


Nimi Genesiksen alussa
Enuma elish runoelman alku antaa näin heti mielenkiintoisen taustan Genesiksen ensimmäiselle luomiskertomukselle, jossa Herra Jumala itse nimeää päivän ja yön, taivaan ja meren. Nimeäminen on painokkaasti Jumalan vastuulla ja merkitsee babylonialaisen kertomuksen valossa eräällä tavalla niiden olemassaolon vahvistamista.
Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi
Gen 1:4b-5

Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, 8 ja Jumala nimitti kannen taivaaksi.
Gen 1:7-8

Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi.
Gen 1:10 


Toisessa luomiskertomuksessa ihminen on eräällä tavalla anonyymi, just an Adam, mutta hänelle on ominaista kaiken nimeäminen!
Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen." Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi. Ja jokainen elävä olento sai sen nimen, jolla ihminen sitä kutsui. Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille. Mutta ihmiselle ei löytynyt sopivaa kumppania.
Gen 2:18-20
Kun sopiva apu miehelle (ish) sitten löytyy, ihminen antaa hänellekin nimen "ihmisetär" (isha)
Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon: miehestä hänet on otettu.
Gen 2:18-20
Myöhemmin Adam antaa vaimolleen uuden nimen.
Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti
Gen 2:18-20 


3 kommenttia:

  1. Ikään kuin Genesis olisi vastaus Enuma elishin tietämättömyyteen. Hieno ajatus!

    VastaaPoista
  2. Koko Genesis on yksijumalaisen JHVH-uskon näkökulmasta tulkittua muinaisitämaista perinnettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällainen yleistäminen ei ole mielestäni suureksi avuksi tarkemmalle keskustelulle. Genesis sisältää monia erilaisia aineksia, joita tulee tarkastella omina osakokonaisuuksinaan.

      Poista